Mietteitä ravintola-alan koulutuksesta

Sain kunnian olla mukana viime viikolla järjestetyssä Pohjalaista vetovoimaa- tapahtumassa Seinäjoella! Päivä sisälsi monta mielenkiintoista puheenvuoroa, joissa pureuduttiin muun muassa myös ravintola-alan tekijäpulaan. Mulla itsellä heräsi, toki oman ammatin ja yrityksenkin näkökulmasta, monta ajatusta siitä, miten me alana voitaisiin luoda lisää arvoa ja houkuttelevuutta potentiaalisille tulokkaille.

Ensinnäkin, olisi tärkeää, että tekisimme alasta yhä helpommin lähestyttävän niin nuorille kuin jo ikääntyneillekin alanvaihtajille. Nuorilla, jotka kaipaavat kenties omien opintojensa ohessa lisätienestiä, kesätöitä tai hetkellistä toimeentuloa, saattaa olla melko korkea kynnys lähteä spontaanisti ravintolatöihin ilman minkäänlaista koulutusta, mutta ei ole myöskään mahdollisuutta tai halua pidempiaikaiseen ravintola-alan koulutukseen. Ravintolatyö on kuitenkin ennen kaikkea käytännön työtä, eikä sen ydintaitoja oikeastaan voikaan opiskella teoreettisella tasolla koulun penkillä. Asenne on ratkaiseva, ja sitä kannattaisi alana tuoda herkemmin esille. Tässä on mielestäni yrityksillä itsellään parantamisen paikka, koska myös tulokas odottaa yrityksen päästä samalla tavalla asennetta.

Toiseksi, miksi turhaan jätämme jo kenties ikääntyneemmät alanvaihtajat potentiaalisten tekijöiden ulkopuolelle, kun ala kaipaa selkeästi lisää työvoimaa? Useilla ”viiskymppisillä” alanvaihtajilla on jo varsinaiset urat muualla tehty, ja valinta alanvaihdosta liittyy usein siihen, että ihmiset kaipaavat työtä, joka on käytännöllistä, mutta jonka voi jättää taakseen päivän päättyessä. Luulen, että tällä porukalla voisi olla todella paljon annettavaa ravintolatyöhön! He eivät kuitenkaan pääse tässä keskustelussa riittävästi esille, sillä ajattelemme, että jo ikääntyneet eivät ravintolatyötä jaksa. Minusta tässä on myös suuri ajattelun uudistamisen paikka! Lisäksi niillä ”viiskymppisillä” voi olla vaikka minkälainen valmis taitosetti hallussaan edellisiltä urilta, esimerkiksi myyntitaidot, jonka potentiaali ravintola-alalla ja yrityksissä voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Pointtina tässä ajatuksessa on se, että teemmekö alana kenties itse alalle suuntautumisen liian vaikeaksi? Eikö kannattaisi madaltaa kynnystä ja luoda sellaisia kumppanuuksia, jotka edesauttavat madaltamaan näitä kynnyksiä sekä nuorten että niiden viisikymppisten kohdalla? Suuri osa ihmisistä edelleen haluaa tehdä käytännöllistä työtä, ja sellaista työtä, joka ei ole välttämättä elämän koko sisältö.

Oma ratkaisuni ja näkemykseni tähän ongelmaan ovat lyhytvalmennukset, joihin osallistumalla tarjotaan kiinnostuneille iästä riippumatta perustaitojen opiskelua käytännössä sen sijaan, että halutaan ihmisten kouluttautuvan teoriataidoissa. Lyhytvalmennusten etu on juuri siinä, että valmennukset voidaan ulkoistaa sellaisille ammattilaisille, jotka ovat nimenomaan tähän koulutustyöhön perehtyneitä. Valmennusvastuu siirtyy pois jo valmiiksi paineistetuilta ja kiireisiltä työpaikoilta, jotka kaipaavat riveihinsä pääasiallisesti jo joitain käytännön perusasioita osaavia tekijöitä.

Jätetään se ihmisten vuosirenkaiden miettiminen sikseen, ja valmennetaan uudet tekijät täsmänä uudelle uralle!

Markus Apuli
Yritysvalmentaja

Markus Apuli

Ratkaisuja ravintola-alan työhyvinvointiin ja bisnekseen

Koutsit on ravintola-alan ammattilaisten uudenlainen valmentajaverkosto. Intohimonamme on kehittää kukoistavia ja kunnianhimoisia ravintoloita palvelumuotoilun, työhyvinvoinnin ja bisnesosaamisen kautta.

Tutustu valmennuksiin